Kotepato hut

Syksy on vihdoin tuloillaan normaalia lämpimämmän kesän jäljiltä. Alin yölämpötila on käynyt kahdeksassa asteessa – eli paikalliset ovat alkaneet käyttää sanoja “chilly” ja “freezing” kuvailemaan aamulla töihin tuloa. Jälkimmäisen kuullessani olen edelleen iloisesti valistanut, “että teknisesti ottaen emme ole vielä “jäätävissä” olosuhteissa – kuten huomaatte vesi on edelleen nestemäisessä muodossa!” Päivän ylimmät lämpötilat ovat pysyneet edelleen ylin 20 asteen.

Viilentyneet kelit innostivat lähtemään vaihteeksi vaelluskerhon sunnuntairetkelle. Tällä kertaa suuntana oli vuonna 1968 valtion peuranampujia varten rakennettu Kotepaton autiotupa Waioekan laaksossa, reilun tunnin ajomatkan päässä.

703A1829 net
Parkkipaikka ja polun ensimmäiset kilometrit sijaitsevat Redpathin suvun maatilalla.
703A1830 net
Farmin jälkeen alkaa Waioekan luonnonsuojelualue, sen takana odottaisi Te Urewera – se ken tästä lähtee voisi vaeltaa päiväkausia autiotuvalta toiselle jos vain intoa ja uskallusta riittää
703A1831 net
Missä suojelualue, siellä myrkky
703A1833 net
Portteja sai matkan varrella availla useampiakin
703A1835 net
Joet ovat todella harvoin näin kuivina. Positiivisena puolena se, että niiden ylitys sujui vaivatta kapteeni Kaarnan opein
703A1838 net
Aitoihin kannattaa suhtautua kunnioituksella, suurin osa kun on sähköistettyjä. Tämä yksilö kuitenkin luottaa edelleen piikkilangan ja karhunvatukan voimaan
703A1840 net
Tästäkin joesta nousee taimenta – britti-imperialisti kun toi sen mukanaan yhtä taatusti kuin vääränpuoleisen liikenteen ja teenjuonnin.Yksi porukasta jäikin joelle perhostelemaan ja yöksi tupaan.

703A1870 net

703A1860 net
Varsin standardi 6 punkan tupa, iso vanhanaikainen avotakkakin on edelleen tallella.
703A1866 net
Tupien “Intentions book” on paljon enemmän kuin vieraskirja. Turistien kansoittamilla alueilla se on tosin sitä itseään – kommenteissa on jotain turhanpäiväistä ihmettelyä kun on niin ihkun-mahtavaa-olla-täällä-jossain-kaikkien-muiden-kanssa. Vaativimmilla vaellusreiteillä kirjasta tyypillisemmin läytää tuoreimmat tiedot maanvyöryistä, kaatuneista puista, rikkoutuneista silloista ja muista reittimuutoksista sekä navigointi- ja joenylitysvinkkejä. Tällaisella metsästäjien ja kalastajien suosimalla alueella olevalta mökiltä löytää sitten havaintoja peuroista, lohista ja enemmän “taidetta” kuin yleensä…
703A1867 net
Välillä se metsämieskin joutuu tyytymään nuudeliin 🙂 “…Missed! Noodles for dinner!..? Frok”
703A1858 net
Uuden-Seelannin maastokarttojen todella ärsyttävä ominaisuus on, että ylläpitämättömät reitit tai vanhat metsäautotiet – riippumatta siitä kuinka selkeästi ne edelleen ovat maastossa olemassa – on jätetty pois kartoista. Tämän pro-luokan skriinshotin punainen mutkitteleva viiva on reittimme tuvalle vanhaa hyväkuntoista polkua myöten, jota ei uusista kartoista enää löydä.

703A1873 net

703A1877 net

703A1908 net
Kymmenen kilometrin lenkki alkupisteeseen tämän varsin vekkulin kuorma-auton luokse.

Ikku

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s